maanantai 22. marraskuuta 2010

Kuka rakastaa iloista antajaa?

Nyt kuuluu shopata vain reilua kauppaa, luomupuuvillaa, käydä kirppareilla..Kun se nyt sattuu olemaan -"se mun juttu" ja saa samalla auttaa, eikä ympäristö tuhoudu. Niih!

Vaikka tiedetään, että AINA joku vetää välistä.
Suuri osa on kuullut UFF:in pyramidihuijauksesta, mikä on edelleenkin voimissaan. Viimeksi uutisoitiin Reilun kaupan kahvista, josta eniten tienasi vähittäiskauppa tai kauppias. Sama koskee luultavasti muitakin reilun kaupan tuotteita, eettisiä tuotteita ja lahjoja. Vain mitätön prosentti menee oikeisiin kohteisiin. Vaikka tiedämme tämän, käytöksemme ei muutu.

..JA SILTI!!Ihmiset ostavat hulluna. Ja tuntevat olevansa hyviä lähimmäisiä, kun rahojen sanotaan osaksi menevän hyväntekeväisyyteen. Kauppojen tuotot käytetään mukamas kehitysmaihin. Jotta köyhät saavat ruokaa, vettä ja vaatteita. Plaaaah!

Kansa raahaa kassikaupalla vaatteitaan täysin ilmaiseksi ja vapaaehtoisesti keräyslaatikoihin, jotka joku vapaaehtoinen=palkaton/alipalkattu tyhjentää, säilöö ja lajittelee myyntiin. Sen jälkeen ne myydään UUDESTAAN!

..JA SILTI!!Mikä meitä vaivaa? Annamme pienistämme keräyksiin, joista emme tiedä hevonkukkua. Mihin menivät edes edelliset rahat, sitä edelliset, sitäkin edelliset..Tietääkö joku, käsi pystyyn.

..JA SILTI!!
Kansainvälisillä luonnonilmiöillä, katastrofeilla, onnettomuuksilla, kolmannella sektorilla, sairailla, lapsilla ja ilmastomuutoksen uhalla tahkotaan globaalisti miljardeja ja taas miljardeja euroja. Ja me maksamme hymyssä suin. Suostumme lypsylehmiksi.

Aids-juoksut, elämälapselle-konsertit, roosanauhat ja veteraanipinssit..Kun kampanja saadaan markkinoitua oikealla kohderyhmälle, tulos on taatusti näyttävä.

USKOO, KEN TAHTOO...

p.s. En e n ä ä ota lipasta käteeni ja värjöttele kadulla, vaikka Pakistan uppoaisi. Koska en e n ä ä usko, että kerätyt rahat päätyvät kohteeseen. Suomen Punainen Risti on myös lähiaikoina osoittanut miten rahansa käyttää..
p.s.s. Harkitsen hyvin tarkoin, jos/mikäli joskus vielä teen vapaaehtoistyötä. "Sydämellään" tekemisen ehdottaminen nostaa erinäisiä ajatuksia minussa välittömästi.. Auttaminen on tietysti eri asia.

Suosittelen tässä yhteydessä tutustumaan Nuri Kino & Jenny Nordberg: Hyväntekijät (Gummerus 2009). Kirja perustuu tositapahtumiin. Toimittajakirjailija Nuri Kino paljasti mm. UFF:in laajamittaiset kavallukset..

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Stella!

Mikä on sinun mielestäsi sitten parempi vaihtoehto kuin reilun kaupan kahvin ostaminen tai vaatteiden kierrättäminen? Vaatteiden vieminen kaatopaikalleko? Ja sellaisen kahvin juominen, jonka alkuperästä ei ole minkäänlaista tietoa? Esimerkiksi Reilun kaupan järjestelmän tarkoituksena on taata viljelijälle palkka, jolla hän voi elättää perheensä. Onko sinusta parempi, että me suomalaiset juomme kahvimme hyvällä omallatunnolla vaikka tiedämme, että sen viljelyssä on ehkä käytetty lapsityövoimaa tai viljelijä on viljellyt sen nälkäpalkalla? Me suomalaiset olemme maailman ahkerimpia kahvinjuojia, joten minusta meidän ei pidä laistaa tässä asiassa vastuutamme.

Totta, se kyllä vituttaa, että suomalaiset kauppiaat vetävät eettisistä tuotteista niin paljon katetta. Mutta ihan oikeasti, ei maailman epäoikeudenmukaisuus ainakaan siitä vähene, että jätämme reilun kaupan kahvin ostamatta. Pikemminkin pitäisi yrittää vaikuttaa näihin suomalaisiin kauppiaisiin.

Se on tietysti eri asia, jos voi ihan puhtaalla omallatunnolla sulkea silmänsä kaikilta vääryyksiltä ja elellä tyytyväisenä omaan napaansa tuijotellen. Minä en voi, ja siksi olen onnellinen siitä, että joku tarjoaa edes jonkinlaisia vaihtoehtoja. Kyllä mulla on varaa maksaa kahvikupistani pari senttiä enemmän, jos tiedän, että en sitä ryystämällä samalla riistä jotain toista ihmistä ja hänen perhettään.

Mukavaa joulun odotusta!
t. Selma

Stella Wiolet Helne kirjoitti...

Hei Selma!

Kiitos kommentistasi. Olenkin palaamassa näihin vaihtoehtoihin. Kahvini ostan Africafeena, joka on myös Reilun kaupan/kehitysmaakaupan. Olen ollut työprikaatissa Brasiliassa, ja kahvin tie on monimutkainen ja iso poliittinen asia. Lapsityövoima on usein kulttuurin sidottu. Pääasiassa huomasin, että monet paikalliset tuotteet eivät todellakaan päädy omiin pöytiin, vaan kv. firmat kasvattavat kaiken vientiin. Kuten nyt soijakin, jolla kasvatetaan puolestaan eurooppalaiset possut joulupöytiimme. Nämä on niin isoja asioita.
Vaatteiden kierrättäminen on hyvä juttu, mutta ehkä olisi hyvä suosia itsepalvelutyyppisiä kirppiksiä.
Aina pitäisikin löytää vaihtoehdot ja kyseenalaistaa. Se "parhaimmalta" näyttävä voikin olla ihan muuta kun luullaan. Jokainen löytää itselleen parhaimman tavan elää ja kuluttaa. Loppupeleissähän sanotaan, että jokaisen ihmisen syntien summa on vakio..Mene ja tiedä.

Hyvää ja Lämmintä Joulun odotusta myös Sinulle!