Ihminen kerää valtaosan virikeistään silmien kautta. Mitä voidaan keräillä, sitä voidaan myös välittää. Keräillä voidaan niin tietoa, kuin tavaroitakin. Nyt kuuluu myös keräillä kavereita. Naamakirja on keräilijän kokoelma. Keräilyyn liittyy usein visuaalisuus. Itse kerään vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mielenkiinnon säilyttämiseksi kohteet saattavat vaihtua. Tunnen puhdasta iloa kauneuden kokemuksesta ja linjakkaista muodoista. Luonnon muodot ja nerokas systematiikka vetävät myös puoleensa. Sienten herttaisuus on kutsu taas kohta metsään! (Kuva: Sienestäjät. Öljyvärityö 70x60 cm. 2000. Romanitaitelija Terez Orsos)
Sieniharrastus ja keräily on vaativa laji. Sienimetsässä tuntee olevansa kuin Liisa ihmemaassa. Ei ole tarkoituskaan tuntea joka sukua tai lajia heimolleen, vaan puhdas kokemus puhuu. Sienien maailma on vertaansa vailla. Sieni-itiöitä on levittäytynyt kaikkialla maailmaan. Ruokasienet on monelle tuttuja. Samoin jokainen on varmaan niellyt sieniä penisiliinikuurin muodossa. Pullataikina nostetaan hiivasienellä ja homejuustot valmistetaan homesienillä.
Suomen Sieniseuran luennolla sienitieteilijä Vennamo Salo luennoi (tiistaina 12.3.) nokisienistä, jotka ovat mieltyneet yksisirkkaisiin kasveihin. Nokisieni hyödyntää oman elämän ylläpitämiseen valittua isäntää. Viljassa loisiva sieni näyttäytyy kasvin pinnalla mustana jauheena. Musta jauhe tunnetaan. Tiedemiehet ovat löytäneet mikroskooppisen pienestä sienestä (Ustilago maxis)genomin. Se sisältää 23 kromosomia ja sillä on arviolta 6900 proteiinia koodaavaa geeniä. Nokisieni menee isäntänsä solukkoon ja elelee dimorfisesti eli kaksivaiheisesti. Sieni muuttuu hiivamaisesta rihmamaiseksi ja päinvastoin. Kuten sille itselleen on suotuisinta. Nokisieni talvehtii isäntänsä juuressa. Lilliputtisen nokisienen elämä on pienintäkin yksityiskohtaa myöten nerokkaan toimiva!
Sienikorit on aika kaivaa esiin, sillä kevätsienestys alkaa pian. Sienisato kestää huhtikuulta juhannukseen. Kolmen tähden korvasienet löytyy hiekkapohjaisilta mäntykankailta. Hakkuuaukiot on erittäin hyviä paikkoja. Itse haen korvasienet tutulta paikalta Liedonperältä. Ratkaisu ei ole millään tapaa ekologinen, mutta retkestä on tullut jokavuotinen traditio.
Maistoin viime keväänä erinomaista kartiohuhtasienipiirakkaa. Huhtasieni on päinvastoin kuin korvasieni tuoreenakin täysin myrkytön, eikä kaipaa näin ollen kiehautusta. Huhtasieniä saattaa putkahtaa kotipihalle ja puutarhaan.
Suomen Sieniseura
Suomen Sieniseura ry. – Finlands Svampvänner rf. on valtakunnallinen yhdistys, joka on perustettu vuonna 1948 Helsingissä. Seuran tarkoituksena on Suomen sienistön ja sienisadon kaikinpuolinen tutkiminen, sieniharrastuksen ja sienitietouden edistäminen ja levittäminen, sekä myös sienitalouden, kuten keräilyn, viljelyn, kaupan ja sienten käytön lisääminen.
810 jäsentä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti