torstai 31. joulukuuta 2009
Osanottoni
Elämä voi Suomessakin nähtävästi päättyä keneltä vaan ja koska vaan. Kylmäverisesti. Aseita on helposti saatavilla ja mustasukkaisuus syy tappaa. Tälläistako on monikulttuurisuus? Ja suomalaiset kyllä suvaitsevaisia joka lähtöön. Ehkä siihen asti, kun oma läheinen kuolee sivullisen ampumana intohimorikoksen seurauksena.
Onko suomalaismies sitten vähemmän mustasukkainen, väkivaltainen tai ampumaton kuin Kosovon albaani? Suomessa nimittäin kuolee vuosittain kymmeniä naisia perheväkivallan seurauksena, eli miehensä pahonpitelyyn.
maanantai 28. joulukuuta 2009
Vuoden ilahduttavin esine
Viattomien lasten päivä
Turvakodeissa on vilkasta pyhien jälkeen.
"Turvakoti on tarkoitettu lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista."
Steniuksenkatu 20 päivystää 24 tuntia vuorokaudessa.
Joulu herättää monella tunteita pintaan. Suurin osa perheväkivallasta tapahtuu kodin sisällä. Naiset ja lapset ovat tavallisesti perheväkivallan uhreja. Lasten kimppuun käy nykyisin yhä helpommin myös äidit, joten miestenkään yhteydenotot turvakotiin eivät ole enää luultavasti harvinaisia.
Toimeentulo-ongelmien sanotaan lisäävän väkivaltaa, vaikka pahoinpitelyitä tapahtuu keskiluokkaisissakin perheissäkin. Salailu lisää syrjäytymistä eikä auta ketään. Anteeksipyynnöt ovat sanahelinää, kun teot uusivat. Väkivalta ei yleensä parane itsestään tai edes ajan kanssa.
Yksikin isku on liikaa. Väkivaltaista käytöstä ei saa hyväksyä missään muodossa eikä tilanteessa. Uhrin pitää hakea apua poliisilta ja turvakodista!
Jokaisella ihmisellä on oikeus väkivallattomaan elämään, kotona ja työpaikalla!
Helsingissä kirjattiin jouluna yli 620 poliisitehtävää
sunnuntai 27. joulukuuta 2009
ILO KAUKANA Surulliset raketit
Ilotulitituksia katsellessa ei voi välttyä ajatukselta, mitä tämä hetken kauneus maksaa ja kuka siinä on lopullisena maksumiehenä. Muutamat silmävauriot on pieni hinta rakettien todellisesta loppulaskusta.
Tiesittekö, että suurin osa ilotulitusvalmisteista tulee Kiinasta. Kiinalaiset, lähinnä nuoret ja lapset, työskentelevät hengenvaarallisissa olosuhteissa, jotta eurooppalaiset saavat nauttia uudenvuoden ilotulituksista.
Suomen Luonto valitsi ilotulitteen Vuoden 2009 turhakkeeksi. Olen asiasta enemmän kuin samaa mieltä.
Ehdotan, että Suomestä tehtäisiin kestävän kehityksen mallimaa ilotulitteiden suhteen ja ilotulitteet palautettaisiin suosiolla historiaan. Mitä isot edellä, niin pienet perässä: Kaupungin - ja kunnanjohtajat tekisivät päätöksen tulitteiden jättämisestä pois uuden vuoden juhlistaan. Ilotulitevapaa kunta palkittaisiin näyttävästi.
torstai 24. joulukuuta 2009
Köyhien ja kodittomien perinteinen joulujuhla
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
Hyvää Joulua!
Tällä samalla sanomalla haluan toivottaa kaikille Hyvää Joulua!
Helsingin jouluseimet
sunnuntai 20. joulukuuta 2009
Sorsat
lauantai 19. joulukuuta 2009
Vanhoista traditioista luovuttava - Sivistynyt ei osta joulunakaan
Ympäristöystävällisyyden ykkössääntö on ostaa vähemmän. Jouluna pitäisi olla enemmän aikaa ja vähemmän roinaa. Oikeasti, eikö me olla jo opittu. Maailma hukkuu roskaan ja kaikkeen turhakkeeseen. Ruokaturhakkeita unohtamatta.
Maailmassa on kolme miljardia köyhää. Köyhyys ei postu ostamalla lampaita kehitysmaihin. Köyhyydessä ei ole kyse vain rahan, tavaran ja palveluiden puutteesta, vaan ennen muuta turvattomuudesta, ulkopuolisuudesta ja oman äänen puuttumisesta. Näitä eivät parhaimmatkaan hyväntekeväisyyslahjat takaa.
Eettisyys ja ekologisuus on vain nykyajan taikasanoja, jotta porukalta saadaan kerättyä lisää rahaa. Mainosmiehet ovat läksynsä lukeneet.
Ongelmien ratkaisemiseksi voi muuttaa vain itseään ja kulutustaan. Tämän hintana on luovuttava vanhoista traditioista, kuten lahjojen ostamisista ja sadasta sortista jouluruokaa pöytään.
Tavaran ostaminen, kuten väitetään, ei vähennä lamaa vaan nopeuttaa ilmastonmuutosta ja rikastuttaa halpatuotantoalueiden riistopomoja. Näissä yrityksissä työläisten henki ei ole minkään arvoinen ja ihmisoikeudet ovat olemattomat. "Hikitehtaissa" tuotetaan ja tuotetaan, piittaamatta ympäristö - tai päästöasioista.
Ekoluksusta on olla ostamatta mitään. Ihmisen ja ympäristön hinnalla.
lauantai 12. joulukuuta 2009
Ciabattaa tontuille
Ilmaista piparia!
Samaan aikaan Helsingin siirtolavoilta löytyy valtavat määrät hylättyjä kirjoja, ehkä kuolinpesän tai muuton yhteydessä roskikseen heitettyjä opuksia.
Eikö näitä kirjoja ja kaikkea muutakin käyttötavaraa voisi viedä kierrätyspisteisiin, josta niitä saisi kuka tahansa ilmaiseksi mukaansa. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus toimittaa vanhoja kirjoja kierrätyskirjahyllyihin, joista voi hakea kirjan ilmaiseksi. Kampin linja-autoasemalla oleva kierrätyshylly ainakin toimii mainiosti ja ihmiset osaavat sitä käyttää.
Kuvan kirjat (Durant; Kreikan kulttuuri 1951, Oma Maa -tietokirja Suomen kodeille 1907 ja Äitini Marie Curie1946) löytyivät tänään lähelläni olevalta roskalavalta. Kirjoja oli varmasti toistasataa; kotimaisia sekä ruotsin -ja englanninkielisiä kaunokirjallisia teoksia ja tietokirjoja. Toivon, että joku uskaltautuu hakemaan omansa, sillä on tosi sääli jättää hyviä kirjoja sään armoille pilaantumaan.
Osoitan mieltä, kun kirjat ja lukijat eivät kohtaa. Osoitan mieltä, kun porukka ei osaa vieläkään kierrättää. Jos ei itse osaa tai viitsi, voi ottaa avuksi esim. http://dyykkarit.fi/
torstai 10. joulukuuta 2009
Helsingin Elokolon Ystävät perustettu
Elokolon Ystävät haastavat kaikki halukkaat mukaan ystävätoimintaan. Haaste on tarkoitettu lähimmäisistään ja ympäristöstään välittäville, joille raha ei ole itseisarvo.
Ystävyys on pieniä tekoja. Perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voi saada aikaan ihmeitä.
Ryhmän kannatussivut löytyvät myös Facebookista:
Helsingin Elokolon ystävät
Paraskeva Mikitina LARIN PARASKE (27.12.1833- 3.1.1904) In Memoriam
runoni riipustan,
kainuulaisesta
soittajasta
metsälinnan liepehiltä.
sadunkertojasta,
runonlaulajasta,
loitsunluojasta kivellä.
Kanteleena kitara,
kannikaana kuutamoa.
ooooooooooooo
manaukset majoille
tuonelan virran.
tervataan,
erämaassa kirjolintua
riiuulle ootetaan.
ooooooooooooo
tuona tovena,
tuolla harmajalla kivellä,
alkoi runonlaulajan
riekunta ja lystinpito,
villikäs soidinmeno.
tuli etelästä eksynyt neito:
Mystisestä loitsijasta
äityikin kiihkeä kosija.
teki laulaja loitsun lempeän,
vaihtoi sielujen paikkaa.
Säikeet sulhasen riimeille,
neitosen kiitos kivelle.
keskiviikko 9. joulukuuta 2009
Mystinen vuori
Iltasanomat julkaisi tänään kuvani Fujilta Lukijan matkakuva-palstalla.
sunnuntai 6. joulukuuta 2009
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Itsenäisyyden merkitys kasvaa iän ja iän tuoman kokemuksen mukana. Suomalaisuus on minulle yhteisö, elämäntapa, kulttuuri, velvollisuus, oikeus, kohtuus ja rakkaus. Suomalaisuus pitäisi olla myös menneisyyden ohella tulevaisuus.
Haluan pysyä suomalaisena, enkä halua muuttua monikulttuuriseksi. Mikä se semmoinen maa on?
Itsenäisyyspäivää vastaanotettiin Hakaniemen torilla
http://asunnottomienyo.fi/2009/joulukuunkuudes.html
torstai 3. joulukuuta 2009
Hiljaisuuden opissa Valamossa
tiistai 1. joulukuuta 2009
Vapaaehtoistoiminnan messut 1.12.2009
torstai 19. marraskuuta 2009
Onnea Otto 70 vuotta
Otto Henrikkiä juhlittiin tänään Tavastialla komeasti. Ohjelmassa kuultiin tusinan verran päivänsankarin säveltämiä biisejä. Valikoima oli pienimuotoinen läpileikkaus Donnerin uran varrelta. Tulkitsijoina oli Oton pitkäaikaisia muusikkoystäviä, kuten Maarit Hurmerinta, Pave Maijanen, Pepe Willberg, Jukka Orma ja Johanna Iivanainen.
Kappaleiden välissä muusikot onnittelivat ja pitivät lyhen puheen. Sankari herkistyi sanoista välillä niin paljon, että painoi päänsä alas ja pyyhki silmäkulmaa.
Tavastian sali täyttyi sukulaisista, ystävistä, kollegoista ja ihailijoista. Tunnelma oli lämmin. Kun illan päätteeksi synttärisankari nousi lavalle ja lauloi "Taantumuksen laulun", yleisö yltyi laulamaan ja taputtamaan mukana.
Vaikka Donner on tehnyt lukuisien muusikoiden kanssa hommia, Tavastialle oli vain harva päässyt mukaan. Mikä oli sinänsä sääli. No löytyi yleisöstä sentäs Dave Lindholm, M.A.Numminen, Pedro Hietanen ja Freeman. Mukava oli nähdä näitäkin heppuja! (En silti väitä, että olisin sen ikäpolven ihmisiä, että edes tunnistaisin pientäkään promillea wanhan polven muusikoista - saati uuden polvenkaan). Juice olisi varmaan ollut mukana ja Kirkakin, jolleivat laulaisi jo muissa kuoroissa. Mutta missä oli Mikko Alatalo, entäs Hector?
tiistai 17. marraskuuta 2009
Kaikki talteen!
Vippikierre uhkaa kaataa maailmatalouden (1.12.2009)
Pulavuosina (n. 1930 -50 luvulla) 7 % väestöstä oli työttömiä, sama kuin nyt. Valtionvarainministeri Katainen väläyttää, että työttömyysprosentti saattaa kehittyä ensi talveen 2010 jopa 14 prosenttiin.
Laman oireet tekevät suomalaisita säästäväisiä. Kun elintaso alenee, eletään säästöliekillä. Viime lamassa elintarvikkeita säännösteltiin ja ruoka laitettiin kortille.
KORTTIANNOS
Kevyen työntekijän annos käsitti:
2 dl maitoa päivässä,
150 g voita kuukaudessa,
433 g lihaa kuukaudessa,
750 g sokeria kuukaudessa,
1 g sakariinia kuukaudessa,
500g saippuaa vuodessa,
4 tupakkaa laatikkoa kuukaudessa,
kahvia ja korviketta ei lainkaan.
Aiheena lama on taas ajankohtanen. Kouluruoasta säästetään ja leikkauksia tapahtuu monella sektorilla. Monessa perheessä tuleva joulu on mörkö, joka joudutaan elämään velaksi.
Ystäväni työskentelee pikavippifirmassa. Hänellä on tuore, eturivin näkymä kansalaisten rahan tarpeeseen. Sesonki alkaa pian, kun jouluna kallis raha käy kaupaksi. Kun normaalisti pikavippejä ottavat eläkeläiset, joulun aikaan vippejä otetaan joka ikäluokasta.
Sääli on sairautta, toteaa ystäväni ja on mielestäni juuri oikeassa. Kun vuoden mittaan eletään säästäväisesti, kuten luovutaan turhista shoppailuista, kahviloiden espressoista ja baari-illoista, rahaa riittää taatusti velattomaan jouluun.
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
Maarit ja Sami Hurmerinta - Pyhän Laurin kirkko
"Kaikki elämässä on lainaa vain"
"Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetken vain"
perjantai 13. marraskuuta 2009
Pehmeä mielenilmaisu
Tämä vaaleansininen angorapötkylä koristi tänään Kulttuurikeskus Stoan ovea Itäkeskuksessa.
torstai 12. marraskuuta 2009
Sikailua - Suomi jättää vanhukset rokottamatta
Sikainfuenssa on levinnyt epidemiaksi koko maahan. Sairastuneita on jo kymmeniätuhansia. Kuolemantapauksia on tällä hetkellä seitsemän. Rokostusjärjestelyistä on päätetty valtioneuvoksen asetuksella. Riskiryhmiin kuuluvat rokotettiin ensimmäiseksi, joihin terveet yli 64 -vuotiaat eivät kuulu.
Ystäväni vei 83- vuotiaan isänsä eilen Varsinais-Suomessa terveyskeskukseen saamaan rokotetta. Keuhkoahtaumatautikaan ei ollut riittävä peruste rokotteen saamiselle, joten heidät käännytettiin ovelta pois.
"Isä kiitti vaan nöyrästi terveydenhoitajaa ja oli pahoillaan, että ollaan viety hänen työaikaansa", sanoo ystäväni.
"17 -vuotiaana isä kyllä kelpasi sotaan, kun hänet määrättiin armeijaan. Kukaan ei silloin kysellyt, mihin riskiryhmään kuului. Vaikka riskit olivat kovat, isänmaan puolesta moni menetti henkensä".
Tasavallan presidentti Tarja Halonen on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Hänen tulisi määrätä kaikki vanhukset rokotettavaksi. Nämä arvokkaat vanhukset, jotka ovat taistelleet meille henkensä kaupalla itsenäisyyden ja rakentaneet tämän maan. Sotaveteraanit ovat kunniakansalaisiamme.
Vanhusten arvostaminen tuntuu olevan valtakunnan tasolla vaikeaa. Vanhus on menoerä ja tuottamaton koneiston osa, jota ei edes evakoida uppoavasta laivasta. No, eipä kulu aikaakaan, kun hallitus vanhenee ja julkishallinnon virkaatekevät makoilee seniileinä vaipoissaan. Kukaan ei enää silloin kysele, "kuka vierelles jää".
Poikkeus vahvistaa tässäkin säännön, kun neljä espoolaista nuorta miestä perusti yrityksen, jonka kohderyhmänä on juuri vanhukset.
Vanhusten tarinoita kerätään nyt talteen. Uusi palvelu netissä on Epooq, joka on tarkoitettu elämänkokemusten taltioimiseen ja jakamiseen. Sivuilla pääsee muistelemaan, kertomaan elämäntarinaa ja jakamaan kokemuksiasi toisten käyttäjien kanssa.
Nettifoorumilla voi luvan kanssa muistella vanhoja, iloja ja suruja. Onneksi meillä Suomessa on osaavat ikäihmiset, jotka liikkuvat nettisaiteilla kuin kalat vedessä. Näillä sivustoilla kunnioitetaan hyvää vanhuutta, iän tuomaa kokemusta ja elämänviisautta. Menkää katsomaan!!
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
Roskis-seminaari 11.11.2009
Jos omalle tontille kakkaat,
ei tule luoksesi rakkaat.
Jos vieraalle tontille kakkaat,
heti saapuvat luoksesi rakkaat.
(Uppo-Nallen kootut runot/Elina Karjalainen)
Pohjois-Haagan Yhteiskoululla pidettiin tänään Roskis-seminaari. Seminaari koski 25 000 asukkaan kaupunginosaa, mutta paikalla oli vain kourallinen osallistujia. Kolmentoista hengen porukka taisi koostua suurelta osalta kokoomuslaisista, jotka olivat tilaisuuden järjestäneet (ja ehkä nostavat kassastaan kokouspalkkion.)
Haagan kokoomuksen puheenjohtaja Antti Lanamäki piti pienen alustuksen, mutta puhe jäi valitettavan lyhyeksi ja pintapuoliseksi. Hän puhui roskaamisesta lähinnä lenkkeilijän kokemuksella. Lanamäki totesi, että koirat ovat alueella lisääntyneet räjähdysmäisesti, mutta roskikset eivät. Mistä lisää roskiksia? Puheenjohtaja tosin osoittautui aktiiviseksi, kun mainitsi keränneensä iltalenkkinsä varrelta 53 koirankakkapussia.
Lanamäen lyhyt puhe paljasti, ettei seminaariin eteen oltu taustatyötä tehty, ja perustiedot olivat todella puutteelliset. Kuulija olisi halunnut saada faktaa: Mistä tässä on seminaarissa kyse ja kenelle se on tarkoitettu sekä onko mahdollisuus vaikuttaa?
Puistovastaava Pekka Engblom myöntää, ettei toimistohommistaan ehdi jalkautua kaduille ja puistoihin, joten hänellä ei ole omakohtaista kokemusta roskisten nykytilanteesta. Edelleen Engblom pahoitteli, että roskisasiat on hallinnoitu Hesassa sekavasti ja se vaihtelee kaupunkialueittain. Roskikset kuuluu suurelta osin joko kaupungille, liikuntavirastolle, kiinteistöille tai liikennelaitokselle. Heillä on myös vastuu tyhjentämisestä ja huollosta. Helsingissä on 500 kilometriä puistokäytävää ja esimerkiksi talvella auraamaton piennar voi hieman asettaa rajoituksia roskisten tyhjentämiseen.
Roskisasiat ovat rempallaan, se ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Koiranomistaja turhautuu roskiksien puuttuessa kantamaan kakkapussia useita kilometrejä takaisin kotiin. Jos sattuukin matkalla löytämään roskiksen, se on jo tupaten täynnä.
Todettiin, että valitus ja opetus ovat tänä päivänä utopiaa. Muutos lähtee korvien välistä. Yleinen siisteys ja viihtyvyys on kaikkien asia. Roskisten pitäisi olla houkuttelevia ja helppokäyttöisiä.
Syksyinen vinkki on lähteä taskulamppujen kanssa roskajahtiin. Jess!!
lauantai 31. lokakuuta 2009
Happy Halloween
Halloween näkyi jo eilen Hesassa, kun kaiken sorttisia haamuja, velhoja ja vampyyreita viiletti tukka putkella kaupungilla. Juhlan kaupallisuus ärsyttää monia, mutta toisaalta siihen lähdetään sankoin joukoin mukaan. Keskellä pimeää saadaan syy juhlia. Onhan tässä koko vuosi synkistelty taantumasta, jauhettu samaa lamaa.
Pyhäinpäivää vietetään vainajien muistolle. Suhde kuolemaan ja kuolleisiin on edelleen haudan vakava asia. Tabu. Tänä päivänä on monen kohdalla on edelleen tanssi kielletty ja naurukin.
Onko tämä elämä lopulta niin vakavaa. Voisiko vainajia muistella ilolla?
Sytyttän kynttilän illalla kuolleiden läheisteni muistolla. Olen menettänyt isovanhempani ja muutaman erittäin tärkeän ihmisen sekä pitkäaikaisen lemmikkikissani. Kuolema on aina menetys ja muutos. Kuolema on myös lainalaisuus, sillä ilman elämää ei ole kuolemaa ja päinvastoin. Kiertokulku, joka tulee hyväksyä.
Pitäisikin keskittyä kuoleman sijasta elämään. Olla paikalla tässä ja nyt. Ei murehtia mennyttä tai tulevaa. Tässä ja nyt.
Hyvää Pyhäinpäivää!
tiistai 13. lokakuuta 2009
Asunnottomien yö 17.10.2009
Päivi Valkosen epätavallinen tyyli elää ja asua röttelötalossa on ajankohtainen ja ajatuksia herättävä. Poikkevaan asuinvalintaan liittyy myös paljon yhteiskunnallisia toimijoita.
Valokuvaaja Aspe-Arto Timosen kuvia on esillä Hakaniemen torilla Asunnottomien yönä ensi lauantaina 17.10.2009. Timonen haluaa antaa kasvot kodittomille.
Molemmat jutut löytyy http://www.asunnottomienyo.fi/ sivuilta
maanantai 5. lokakuuta 2009
Vierailulla Lintulan luostarissa
keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Puolukkapuuroa
maanantai 7. syyskuuta 2009
Joutomiehen dilemma - Hirviönaisen luomus
Raavaat miehet shoppailevat vapaa-aikanaan, tietävät jokaisen designtuotteen suunnittelijan, eivätkä huoli kotiinsa mitään kakkoslaatuista. Nykymies osaa pukeutua tilanteen mukaisesti, pukukoodi kertoo yhteiskunnallisesta menestymisestä: maksan kyllä oman osuuteni “kakusta“.
Miesten haluttomuudesta puhutaan kuin jostakin omituisesta luonnonoikusta. Miehenhän pitäisi olla valmis akrobaattisiin suorituksiin aina kun nainen näpäyttää sormiaan. Miesten haluttomuuteen löytyy kuitenkin usein syy omasta riittämättömyyden tunteesta, kodin huolista tai ehkä pahimmassa tapauksessa omasta vaimosta, joka pakottaa miehen omien mielihalujensa toteuttajaksi.
Miehestä on tullut nautintoväline, jonka ihmisarvot ovat menossa kovaa vauhtia.
Yksinjäämisen pelossa miehet myyvät itsensä eniten tarjoavalle ja pysyttelevät kotona vauvojen/lasten kanssa ja vuodattavat tunteitaan toisilleen ja netin kirjoituspalstoille. Kaltoin kohdellut ja haavoitetut miehet ovat turhautuneita ja kantavat syyllisyyttä, sillä välin kun vaimot pelaavat kovin panoksin uraputkessa, istuvat iltaa bissellä duunikaverien kanssa.
Sanomatta jättäminen on kukkanen, mutta jo siitäkin syystä täytyy sanoa, että nykymiehen identiteetti on juuri näiden hirviönaisten takiakin hukassa.“Ville, saiskohan näitä mun raskausarpia millään pois, voitko neuvoa. Tuli vähän viime aikoina jojoteltua tuon painon kanssa, katso nyt” ja Kalle nostaa paidan helmaa.
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Vaatimaton
maanantai 29. kesäkuuta 2009
Ruusun aika
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
Flow - Vapaasti virran mukana
Voimme virrata vain sinne, minne elämämme maisemat meitä kuljettaa. Asioilla on aina oikea aika ja paikka. On turhaa laittaa hyvää energiaa asioiden ratkomiseen ja ongelmien pohtimiseen, koska asiat menee aina niinkuin menee: Omalla painollaan, kuten virta. Virta kyllä huuhtoo padot, siihen voi luottaa.
On siis turhaa kamppailla virtauksia vastaan, vaan liikkua luontevasti niiden mukana. Asioilla ja tapahtumilla elämässä on aina taipumus järjestyä. Vapaana virtava vesi löytää aina väylänsä ja on kaunein.
Maailma kylässä -festivaali 23.-24.5.2009
osallistujilla yhtäläinen oikeus mielipiteen - ja sananvapauteen.