Kesänkorvalla alkaa monella tiukka dieetti. Laihduttaja täyttää kalenterinsa kaikella painonhallintaan ja -alentamiseen liittyvällä. Painonpudottajat ovat laittaneet selkänsä seinää vasten: Nyt bikinikuntoon hinnalla millä hyvänsä.
Laihdutuspäätös on erittäin tuottoisa bisnes. Asiakkaista ei taatusti ole pulaa. Kerran kuntosalikortin hankkinut sitoutuu vuodeksi kerrallaan, laihdutusryhmissä käydään useita kuukausia, tiettyjä ravintolisiä ja laihdutusvalmisteita nautitaan vuosia ja niin edelleen. Laihdutuksen ympärille luodaan jatkuvasti lisää ja lisää turhakkeita. Mikä on laihuuden lopullinen hinta? Läski nimittäin lämmittää liikaakin palloa, jolla me kaikki elämme. Ilmastonmuutos lienee tutumpi termi.
Onko kukaan miettinyt kuinka paljon energiaa kuluu turhien hyödykkeiden ja laihdutustekniikoiden kehittämiseen? Maailmanlaajuisesti laihduttaminen kuormittaa valtavasti ympäristöä ja jättää ammottavan biologisen jalanjäljen. Jätettä syntyy ja kasvihuonekaasut lisääntyy. Puhun tässä tietysti laihduttamisesta, jossa käytetään muitakin tuotteita kuin peruselintarvikkeita sekä laitteita, jotka edistavät painonhallintaa. Laihdutusbisnes on luonut pitkälti kevyttrendit, kuten light-tuotteet, rasvattomat ja sokerittomat vaihtoehdot sekä valtavan määrän muita keinotekoisesti tuotettuja elintarvikkeita. Paljonko näiden elintarvikkeiden tuotanto kuluttaa palloa, entäpä muiden laihdutusvalmisteiden - ja tarvikkeiden valmistus?
Vielä muutama vuosi sitten harva tiesi otsonikerroksen ohenemisesta ja sen vaikutuksista elolliseen luontoon. Nyt ilmastonmuutos on päivän sana. Joka puolella hoetaan lämpenemisestä, sanoisin että vähän holtittomastikin. Samaan aikaan kun ollaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta huhkitaan kuntosaleilla, lennetään lomamatkoille, kulutetaan roimasti yli varojen. Luonnon varojen.
Individualismia ihannoiva maailma alkaa tulla tiensä päähän. ”Elämäntapa joka nyt on vallalla, on käännettävä toiseen suuntaan. Ihmisoikeudet ja yksilönvapaus täytyy heittää romukoppaan ja ottaa tilalle pakko, kielto, säännöstely, kuri ja järjestys”, sanoi taannoin ympäristöfilosofi Pentti Linkola. Hän lisää, että on vastenmielistä ja kauheaa katsella nykymenoa. Elämän jatkuminen on tärkeä arvo, ei yksistään ihmiskunnan näkökulmasta, vaan maapallon miljoonien ja taas miljoonien lajien kannalta, jotka ovat syyttömiä tähän kiihtyvään tuhoon.
Linkolan mukaan kierrätys ja pienet ekoteot voivat hidastaa ilmastonmuutosta muutamalla sekunnilla tai nanosekunneilla. Kokonaisratkaisu on kuitenkin kiinni ihmisten kulutustottumuksista. Nyt on aika luopua kaikesta turhasta. Istua kotona kädet ristissä, naurahtaa seitsemänkymmentäviisivuotias (7.12.32) aktivisti Pentti Linkola.
Jos ei huvita istua kotona kädet ristissä, läskit saa kyytiä tehokkaasti esimerkiksi noukkimalla roskia. Keväisin roskia tuntuu olevan joka paikassa. Yksikin kerätty roska rohkaisee muitakin siisteyteen.
Roska päivässä -liike täytti 8 vuotta. Jäsenet pyrkivät keräämään päivittäin ainakin yhden roskan, yleensä omasta arkiympäristöstään. Liike toivoo, että jäsen rekrytoisi mukaan ainakin yhden uuden kannattajan. Psykologisena perusteluna toiminnalle on havainto, että siistiä ympäristöä ei roskata niin herkästi kuin valmiiksi sotkuista. Roska päivässä -liike sai vuoden 2007 vapaaehtoistyön kunniamaininnan.
Lahjoita maapallolle lisäaikaa nanosekunti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti