Vielä nykyäänkin tutkijat pitävät kaupunkiluontoa ihmisten pilaamana ja siksi huonompana kuin oikeata maaseutuluontoa tai erämääluontoa. Kaupunkiekologinen tutkimus on maassamme vähäistä ja lapsen kengissä, kun vaan muutamat ekologit ovat löytäneet kaupungin. Miten yhteys ekologiseen ympäristöön säilyy kivikortteleissa?Viheralueiden arvo kasvaa mitä vähemmän niitä on. Voimakas kaupungistuminen ja väestön kasvu huventavat metsän määrää kaupungeissa. Kaupunkiluonto on ainutlaatuinen elinympäristö sopeutuville lajeille. Opportunistiset lajit dominoivat kaupungeissa. Kaupunkiluonto kärsii virkistyspaineita. Tallaaminen, maastopyörät ja erilaiset urbaanit aktiiviteetit aiheuttavat kulumista.
Pienillä teoilla pystytään rikastamaan kaupunkiluontoa: Älä tallaa, älä roskaa. Tallaaminen köyhdyttää merkittävästi lajistoa. Suhtaudu lähiluontoosi kunnoituksella ja vaali lähiluontoasi! Suomessa on yli miljoona omakotitaloa, joiden pihojen pinta-alasta muodostuu merkittävä alue. Steriili nurmikko voi olla luonnon ja eliöstön kannalta huonompi vaihtoehto kuin luonnontilaisena kasvava pihapiiri.
Suomen kaupungeissa on vielä melko runsaasti viheralueita eli luontoa on jäljellä. Luonto on muuttanut ihmisen kanssa kaupunkiin. Alkujaan metsäisiä lajeja, kuten huuhkajaa ja sepelkyyhkyä näkyy nyt yhä useammin kaupunkialueilla. Leuto talvi edesauttaa tuloskaslajien sopeutumista, uusimpana tulokkaana on villikanit. Canadanhanhi on sopeutunut ja tulokaskasveista lupiini on tuttu laji. Mitä suurempi metsälaikku, sen enemmän lajeja. Kaupunkiin sopeutuneet eliöt ja eläimet ovat todellisia selviytyjiä. Joutomaat ovat monimuotoisia ja rikkaita luonnonkeitaita.
Olen aina yrittänyt tutustua lähiympäristööni parhaani mukaan. Äskettäin katseeni vangitsi tienlaidalla oleva violetti muodostelma. Tarkempaa tuttavuutta tehdessäni huomasin kyseessä olevan ruttojuuri. Ruttojuuri kukkii näin varhaisella keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kauniit viininpunaiset mykerökukat tuovat viestiä menneestä ajasta. 1600 -luvulla munkit kuljettivat ruttojuurta rohdoksi tänne pohjolaan. Ruttojuuri oli tehokas lääke muun muassa paiseruttoon ja vatsavaivoihin.
Lähiluonnon vuoden kiertoa on kiva tarkkailla kerrostaloalueella. Koko ajan tapahtuu. Keväällä näkee päivittäin siivekkäitä muuttajia. Jotkut linnuista jää, toiset jatkavat matkaa. Leskenlehdet puskevat roudasta esiin ja ensimmäinen nokkosperhonen lepattelee holtittomasti puolelta toiselle. Kuin tyhjästä leppäkerttu ilmestyy parvekkeelle. Pihapiirissä riittää vilskettä. Talon rusakkopariskunta vetelee krookukset parempiin suihinsa, oravat jahtaavat toisiaan. Onpas tässä lähellä nähty tallustelevan hirvenkin keskuspuistoon päin. Junaradan alle syntyi varhaiset pulun poikaset, jotka haukka kävi nappaamassa. Asfaltilla oli jäänteitä jäljellä. Kaupunkiluonnossa pätevät samat lainalaisuudet kuin maaseutuluonnossakin. Eloonjäämiskamppailu ja oman lajin jatkuvuuden turvaaminen on ensisijaista.
Ihmisyhteisö luo oman luontonsa, ja tämä prosessi luo ihmisluonnon. Elämme ekososiaalisessa symbioosissa luonnon kanssa. Yhteys omaan ekologiseen luontoon säilyy luontoidylliä vaalimalla. On tärkeätä miettiä kysymyksiä kuten, mitä voin tehdä yksin luonnon eteen, mitä voimme tehdä yhdessä? Kaupungissa elävän kotiympäristö on usein betonilähiö. Lähiöluonnon hoito vaatii jokaiselta kollektiivista viitseliäisyyttä, koska näitä tärkeitä kaupunkiluontokohteita ei voida hoitaa, eikä kuulu hoitaa julkisella vallalla tai hallinnolla. Asukkaat ovat tärkeä osa omaa lähiluontoaan. Jokainen voi kantaa kortensa kekoon esimerkiksi pihatalkoisiin osallistumalla. Muutama kerta vuodessa multaa sormissa tekee hyvää paatuneimmallekin stadilaiselle. Säilytä yhteys luontoon!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti