Ensimmäisen asteen yhteys

Vielä nykyäänkin tutkijat pitävät kaupunkiluontoa ihmisten pilaamana ja siksi huonompana kuin oikeata maaseutuluontoa tai erämääluontoa. Kaupunkiekologinen tutkimus on maassamme vähäistä ja lapsen kengissä, kun vaan muutamat ekologit ovat löytäneet kaupungin. Miten yhteys ekologiseen ympäristöön säilyy kivikortteleissa?

Viheralueiden arvo kasvaa mitä vähemmän niitä on. Voimakas kaupungistuminen ja väestön kasvu huventavat metsän määrää kaupungeissa. Kaupunkiluonto on ainutlaatuinen elinympäristö sopeutuville lajeille. Opportunistiset lajit dominoivat kaupungeissa. Kaupunkiluonto kärsii virkistyspaineita. Tallaaminen, maastopyörät ja erilaiset urbaanit aktiiviteetit aiheuttavat kulumista.

Pienillä teoilla pystytään rikastamaan kaupunkiluontoa: Älä tallaa, älä roskaa. Tallaaminen köyhdyttää merkittävästi lajistoa. Suhtaudu lähiluontoosi kunnoituksella ja vaali lähiluontoasi! Suomessa on yli miljoona omakotitaloa, joiden pihojen pinta-alasta muodostuu merkittävä alue. Steriili nurmikko voi olla luonnon ja eliöstön kannalta huonompi vaihtoehto kuin luonnontilaisena kasvava pihapiiri.

Suomen kaupungeissa on vielä melko runsaasti viheralueita eli luontoa on jäljellä. Luonto on muuttanut ihmisen kanssa kaupunkiin. Alkujaan metsäisiä lajeja, kuten huuhkajaa ja sepelkyyhkyä näkyy nyt yhä useammin kaupunkialueilla. Leuto talvi edesauttaa tuloskaslajien sopeutumista, uusimpana tulokkaana on villikanit. Canadanhanhi on sopeutunut ja tulokaskasveista lupiini on tuttu laji. Mitä suurempi metsälaikku, sen enemmän lajeja. Kaupunkiin sopeutuneet eliöt ja eläimet ovat todellisia selviytyjiä. Joutomaat ovat monimuotoisia ja rikkaita luonnonkeitaita.

Olen aina yrittänyt tutustua lähiympäristööni parhaani mukaan. Äskettäin katseeni vangitsi tienlaidalla oleva violetti muodostelma. Tarkempaa tuttavuutta tehdessäni huomasin kyseessä olevan ruttojuuri. Ruttojuuri kukkii näin varhaisella keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kauniit viininpunaiset mykerökukat tuovat viestiä menneestä ajasta. 1600 -luvulla munkit kuljettivat ruttojuurta rohdoksi tänne pohjolaan. Ruttojuuri oli tehokas lääke muun muassa paiseruttoon ja vatsavaivoihin.

Lähiluonnon vuoden kiertoa on kiva tarkkailla kerrostaloalueella. Koko ajan tapahtuu. Keväällä näkee päivittäin siivekkäitä muuttajia. Jotkut linnuista jää, toiset jatkavat matkaa. Leskenlehdet puskevat roudasta esiin ja ensimmäinen nokkosperhonen lepattelee holtittomasti puolelta toiselle. Kuin tyhjästä leppäkerttu ilmestyy parvekkeelle. Pihapiirissä riittää vilskettä. Talon rusakkopariskunta vetelee krookukset parempiin suihinsa, oravat jahtaavat toisiaan. Onpas tässä lähellä nähty tallustelevan hirvenkin keskuspuistoon päin. Junaradan alle syntyi varhaiset pulun poikaset, jotka haukka kävi nappaamassa. Asfaltilla oli jäänteitä jäljellä. Kaupunkiluonnossa pätevät samat lainalaisuudet kuin maaseutuluonnossakin. Eloonjäämiskamppailu ja oman lajin jatkuvuuden turvaaminen on ensisijaista.

Ihmisyhteisö luo oman luontonsa, ja tämä prosessi luo ihmisluonnon. Elämme ekososiaalisessa symbioosissa luonnon kanssa. Yhteys omaan ekologiseen luontoon säilyy luontoidylliä vaalimalla. On tärkeätä miettiä kysymyksiä kuten, mitä voin tehdä yksin luonnon eteen, mitä voimme tehdä yhdessä? Kaupungissa elävän kotiympäristö on usein betonilähiö. Lähiöluonnon hoito vaatii jokaiselta kollektiivista viitseliäisyyttä, koska näitä tärkeitä kaupunkiluontokohteita ei voida hoitaa, eikä kuulu hoitaa julkisella vallalla tai hallinnolla. Asukkaat ovat tärkeä osa omaa lähiluontoaan. Jokainen voi kantaa kortensa kekoon esimerkiksi pihatalkoisiin osallistumalla. Muutama kerta vuodessa multaa sormissa tekee hyvää paatuneimmallekin stadilaiselle. Säilytä yhteys luontoon!!

Läski lämmittää

Kesänkorvalla alkaa monella tiukka dieetti. Laihduttaja täyttää kalenterinsa kaikella painonhallintaan ja -alentamiseen liittyvällä. Painonpudottajat ovat laittaneet selkänsä seinää vasten: Nyt bikinikuntoon hinnalla millä hyvänsä.
Laihdutuspäätös on erittäin tuottoisa bisnes. Asiakkaista ei taatusti ole pulaa. Kerran kuntosalikortin hankkinut sitoutuu vuodeksi kerrallaan, laihdutusryhmissä käydään useita kuukausia, tiettyjä ravintolisiä ja laihdutusvalmisteita nautitaan vuosia ja niin edelleen. Laihdutuksen ympärille luodaan jatkuvasti lisää ja lisää turhakkeita. Mikä on laihuuden lopullinen hinta? Läski nimittäin lämmittää liikaakin palloa, jolla me kaikki elämme. Ilmastonmuutos lienee tutumpi termi.

Onko kukaan miettinyt kuinka paljon energiaa kuluu turhien hyödykkeiden ja laihdutustekniikoiden kehittämiseen? Maailmanlaajuisesti laihduttaminen kuormittaa valtavasti ympäristöä ja jättää ammottavan biologisen jalanjäljen. Jätettä syntyy ja kasvihuonekaasut lisääntyy. Puhun tässä tietysti laihduttamisesta, jossa käytetään muitakin tuotteita kuin peruselintarvikkeita sekä laitteita, jotka edistavät painonhallintaa. Laihdutusbisnes on luonut pitkälti kevyttrendit, kuten light-tuotteet, rasvattomat ja sokerittomat vaihtoehdot sekä valtavan määrän muita keinotekoisesti tuotettuja elintarvikkeita. Paljonko näiden elintarvikkeiden tuotanto kuluttaa palloa, entäpä muiden laihdutusvalmisteiden - ja tarvikkeiden valmistus?

Vielä muutama vuosi sitten harva tiesi otsonikerroksen ohenemisesta ja sen vaikutuksista elolliseen luontoon. Nyt ilmastonmuutos on päivän sana. Joka puolella hoetaan lämpenemisestä, sanoisin että vähän holtittomastikin. Samaan aikaan kun ollaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta huhkitaan kuntosaleilla, lennetään lomamatkoille, kulutetaan roimasti yli varojen. Luonnon varojen.

Individualismia ihannoiva maailma alkaa tulla tiensä päähän. ”Elämäntapa joka nyt on vallalla, on käännettävä toiseen suuntaan. Ihmisoikeudet ja yksilönvapaus täytyy heittää romukoppaan ja ottaa tilalle pakko, kielto, säännöstely, kuri ja järjestys”, sanoi taannoin ympäristöfilosofi Pentti Linkola. Hän lisää, että on vastenmielistä ja kauheaa katsella nykymenoa. Elämän jatkuminen on tärkeä arvo, ei yksistään ihmiskunnan näkökulmasta, vaan maapallon miljoonien ja taas miljoonien lajien kannalta, jotka ovat syyttömiä tähän kiihtyvään tuhoon.

Linkolan mukaan kierrätys ja pienet ekoteot voivat hidastaa ilmastonmuutosta muutamalla sekunnilla tai nanosekunneilla. Kokonaisratkaisu on kuitenkin kiinni ihmisten kulutustottumuksista. Nyt on aika luopua kaikesta turhasta. Istua kotona kädet ristissä, naurahtaa seitsemänkymmentäviisivuotias (7.12.32) aktivisti Pentti Linkola.

Jos ei huvita istua kotona kädet ristissä, läskit saa kyytiä tehokkaasti esimerkiksi noukkimalla roskia. Keväisin roskia tuntuu olevan joka paikassa. Yksikin kerätty roska rohkaisee muitakin siisteyteen.

Roska päivässä -liike täytti 8 vuotta. Jäsenet pyrkivät keräämään päivittäin ainakin yhden roskan, yleensä omasta arkiympäristöstään. Liike toivoo, että jäsen rekrytoisi mukaan ainakin yhden uuden kannattajan. Psykologisena perusteluna toiminnalle on havainto, että siistiä ympäristöä ei roskata niin herkästi kuin valmiiksi sotkuista. Roska päivässä -liike sai vuoden 2007 vapaaehtoistyön kunniamaininnan.

Lahjoita maapallolle lisäaikaa nanosekunti