Punainen mekko jäi mieleen. Romaanin läpi kulkee prostituutioteema, kuinka päähenkilö joutuu myymään itseään saadakseen laskut maksetuksi. Tarina perustuu kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin suomalaisessa kaupungissa.
Kirjailija vapautuu aiheesta täysin ja kertoo avoimesti likaisetkit yksityiskohdat. Toisinaan lukijasta tuntuu tukalalta, aivan kuin olisi hypännyt tytön alushousuihin. Syyllisyys ja häpeä kulkevat mukana.
Suomessa puhutaan siitä, kuinka ihminen toteuttaa itseään työnsä kautta. Työttömäksi jäätyään ihmisen elintila kapenee ja itsensä toteuttamisen keinot jäävät todella vähäisiksi. Niukka elämä latistaa entisestään, mitä tahansa paskaduunia ei oteta vastaan ja ymmärrän hyvin kirjailijan motiivit.
Itsemääräämisoikeuteen liittyy raha. Jos elät pienen perusturvan varassa, hyvän elämän rahoittaminen harrastuksineen on miltei mahdotonta. Pelkkä ruoka ei riitä. Kirjan päähenkilö ratkaisi ongelman, yritti sinnitellä päätöksen takana ja perustella itselleen. Mutta vaikka hän miten yritti "uutta ammattiaan" itselle selitellä, silti hän tajuaa, että valittu tie ei olekaan helppo. Likaista ja saastaista; miesten hajut ja kosketukset eivät lähde iholta, vaikka mitä tekisi.
Vankilasta ei tullut vapautta, vaan juuri päinvastoin. Prostituutio on oravanpyörä, josta on vaikea irtautua. Kirjassa kuvataan eristäytyneisyyttä, kun nuori nainen jää yksin seinien sisään. Salaisuus alkaa olemaan niin suuri, että kaikki sosiaaliset suhteet jäävät.
Elämä on täynnä valintoja. Kirjan päähenkilö vakuuttaa monessa kohtaan tehneensä oman ratkaisun. Kuitenkin jään miettimään asiaa. Olisko ollut muita vaihtoehtoja, mikä on ihmisen todellinen valinnanvapaus. Kirja on kipeä muistutus siitä, mihin hyvinvointiyhteiskunnan epätoivoisimmat voivat ajautua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti