Kolme viikkoa sitten se muutti meille. Nukkuessaan aika mukava, hereillä hieman haastava. Äsken se pelasi palloa puolella kiloa kivettömiä viinirypäleitä. Energiaahan siihen meni, joten rojahti sohvalle ja nukahti siihen paikkaan. Apua, kuka siivoisi sotkun, rypäleitä on kaikkialla.
Joka aamu se herättää minut puoli viisi. Lienekö tottunut entisessä kodissaan heräämään kukonlaulun aikaan. Se söisi mielellään vain keltaista paprikaa. Kännykän johdot ja nettikaapelit ovat myös mieluisia. Kolli, joka saa taulutkin seinältä ja emännän sukat kirjaimellisesti pyörimään.
Luin uutuuskirjan "Ymmärrä kissaasi - 100 vinkkiä". Edelleen myönnän olevani hämilläni uudesta kämppiksestä ja kuinka olla sen kanssa. Huomenna menen Matti Ollilan kissaluennolle, katsotaan opinko siellä lisää kissan sielunelämästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti