lauantai 29. maaliskuuta 2008
Sinä olet ihmemagneetti
lauantai 22. maaliskuuta 2008
Ufoja ja kyberseksiä
Second Life on käyttäjäluvultaan Ruotsin kokoinen. Yhdeksän miljoonaa aikuispelaajaa shoppailee, deittalee, cruisailee, clubbailee, duunailee tai mitä nyt ikinä mieleen juolahtaa. Loistavaa! Second Life on aikuisten versio Habbo Hotellista, jossa vain käyttäjän oma mielikuvitus on rajana. Second Lifessä voit aikamatkailla tulevaisuuteen ufoilla, reissata lentokoneella ristiin rastiin tai seilata laivalla maailman ympäri. Jos et ole vielä kokeillut syvänmeren sukellusta tai benji-hyppyä, täällä se on mahdollista. Pelot häviää ja lukot aukeaa..Second Lifen käyttäjät ovat yli kolmekymppisiä ja luovat pikavauhtia uudenlaista kulttuuria.
Visuaalisesti 3D- ympäristö on upea kokemus, jota ei voi verrata vanhoihin kuvitelmiin virtuaalimaailmoista. Second Life - toinen todellisuus on kuin aikuisten ihmemaa, jossa kaikki on satumaisen kaunista ja hyvin organisoitua. Second Life on parhaillaan muutakin kuin pelkkää ajankulua, hengailua ja viihdettä: Rinnakkaiselämän todellisuuden luo pelaaja itse kiinnostuksensa mukaan. Sivustoilta löytyy muun muassa tiede-, filosofia- ja taidepiirejä, joihin voi halutessaan liittyä. Vuorovaikutteisesta yhteisöstä voi koitua monelle tärkeä keskustelu- ja mielipiteenvaihtofoorumi.
Kuinka usein kosketamme toisiamme? Kaiken kiireen ja stressin keskellä hellyydenosoitukset ovat yhä harvinaisempia. Kosketuksen puutteessa turvautuminen korvikkeisiin, kuten nettirakkauteen, on tänä päivänä luultua yleisempää. Second Lifessa voit rakastua, seurustella, avioitua tai jopa harrastaa seksiä. Tähän tarkoitukseen hahmoille on ostettavissa erilaisia ruumiinosia.
..ja Visat vinkuu. Yksityisessä omistuksissa oleva Second Life on massiivinen keinotodellisuus, jossa kaikki on kaupan. Virtuaalivaluuttaa saa ladattua Visalla. Jos luottokortilla ei ole katetta, Second Lifessa voi pörräillä ilmaiseksikin. Köyhäily voi myös avartaa uusia maisemia..
Globaali ihmemaa Second Life
sunnuntai 16. maaliskuuta 2008
Tuku tuku lampaitani
Lammas on ihmiskunnan vanhin kotieläin. Sen merkitys on ollut aina suuri lihan ja villan tuottajana. Merinovillan epäeettisestä tuottamisesta nousi taannoin laaja eläinrääkkäyskohu. Erittäin hienoa merinovillaa kerättäessä, lampaiden takapuolen iho leikataan irti ilman puudutusta. Toimenpidettä on verrattu skalpeeraamiseen. Monet vaateyritykset ovat laittaneet merinovillaa sisältävät asusteet boikottiin.
Koti - ja tuotantoeläimet ovat suojaamattomia ja puolustuskyvyttömiä ihmislajin sisällä. Ihmisten ahneus on yksi syy eläinrääkkäykselle. Edesmenneen eläinsuojeluvalvoja Anja Eerikäisen työn ainoa päämäärä oli eläinten hyvinvoinnin lisääminen. Suorasanainen ja räväkkä nainen ei kuvia kumarrellut, vaan toimi aina oman velvollisuudentuntonsa valtuuttamana. Anja Eerikäinen vaikutti Suomessa lampaan rituaaliteurastusta koskevan lain muuttamiseen. Kurkkua ei elävältä eläimeltä saa leikata auki, vaikka se kuuluisi jonkin uskontokunnan rituaaleihin. Anja sai osoitettua, että se on eläinrääkkäystä eikä mikään uskonto voi tarkoittaa tällaisen hyväksymistä.
Eläinsuojelutyön suuri suomalainen Anja Eerikäinen toimi 40 vuotta eläinten parissa minimipalkalla. Työ oli muodostunut elämäntavaksi, jossa ei voinut tehdä eroa työpäivän ja muun ajan välillä. Anja Eerikäisen (1933-2002) kuolemasta tuli kuluneeksi helmikuussa kuusi vuotta.
Eläinsuojelulliset ongelmat eivät kuulu menneisyyteen, vaan ovat edelleenkin erittäin ajankohtainen aihe.
UUSI! Suomalaiset eläinrääkkääjät Virossa (19.3.2008)
keskiviikko 12. maaliskuuta 2008
Kevätsienestys alkaa pian
(Kuva: Sienestäjät. Öljyvärityö 70x60 cm. 2000. Romanitaitelija Terez Orsos)
Sieniharrastus ja keräily on vaativa laji. Sienimetsässä tuntee olevansa kuin Liisa ihmemaassa. Ei ole tarkoituskaan tuntea joka sukua tai lajia heimolleen, vaan puhdas kokemus puhuu. Sienien maailma on vertaansa vailla. Sieni-itiöitä on levittäytynyt kaikkialla maailmaan. Ruokasienet on monelle tuttuja. Samoin jokainen on varmaan niellyt sieniä penisiliinikuurin muodossa. Pullataikina nostetaan hiivasienellä ja homejuustot valmistetaan homesienillä.
Suomen Sieniseuran luennolla sienitieteilijä Vennamo Salo luennoi (tiistaina 12.3.) nokisienistä, jotka ovat mieltyneet yksisirkkaisiin kasveihin. Nokisieni hyödyntää oman elämän ylläpitämiseen valittua isäntää. Viljassa loisiva sieni näyttäytyy kasvin pinnalla mustana jauheena. Musta jauhe tunnetaan. Tiedemiehet ovat löytäneet mikroskooppisen pienestä sienestä (Ustilago maxis)genomin. Se sisältää 23 kromosomia ja sillä on arviolta 6900 proteiinia koodaavaa geeniä. Nokisieni menee isäntänsä solukkoon ja elelee dimorfisesti eli kaksivaiheisesti. Sieni muuttuu hiivamaisesta rihmamaiseksi ja päinvastoin. Kuten sille itselleen on suotuisinta. Nokisieni talvehtii isäntänsä juuressa. Lilliputtisen nokisienen elämä on pienintäkin yksityiskohtaa myöten nerokkaan toimiva!
Sienikorit on aika kaivaa esiin, sillä kevätsienestys alkaa pian. Sienisato kestää huhtikuulta juhannukseen. Kolmen tähden korvasienet löytyy hiekkapohjaisilta mäntykankailta. Hakkuuaukiot on erittäin hyviä paikkoja. Itse haen korvasienet tutulta paikalta Liedonperältä. Ratkaisu ei ole millään tapaa ekologinen, mutta retkestä on tullut jokavuotinen traditio.
Maistoin viime keväänä erinomaista kartiohuhtasienipiirakkaa. Huhtasieni on päinvastoin kuin korvasieni tuoreenakin täysin myrkytön, eikä kaipaa näin ollen kiehautusta. Huhtasieniä saattaa putkahtaa kotipihalle ja puutarhaan.
Suomen Sieniseura
Suomen Sieniseura ry. – Finlands Svampvänner rf. on valtakunnallinen yhdistys, joka on perustettu vuonna 1948 Helsingissä. Seuran tarkoituksena on Suomen sienistön ja sienisadon kaikinpuolinen tutkiminen, sieniharrastuksen ja sienitietouden edistäminen ja levittäminen, sekä myös sienitalouden, kuten keräilyn, viljelyn, kaupan ja sienten käytön lisääminen.
810 jäsentä.
sunnuntai 2. maaliskuuta 2008
Osanotto on kannanotto
Paikalle oli sen sijaan raahautunut muutama kovaääninen kadunmies ja -nainen, jotka tulivat Heikki Hurstin ilmaisen ruokapussin ja soppalautasen houkuttamina. Mielenilmaus antoi todella väärän kuvan suomalaisesta köyhyydestä, sillä paikalla oli vain promillen marginaaliryhmä. Nykyköyhää ei erota katukuvasta. Hän osaa hoitaa asiansa, on ehkä mukana työ- tai kouluelämässä, osaa peseytyä, on sosiaalinen ja niin edelleen. Köyhyys ja rahattomuus ei tee ihmistä tyhmäksi, mutta saattaa syrjäyttää tästä markkinatalouden ihannoimasta yhteiskunnasta.
Köyhyydestä ja sosiaalisista ihmisoikeuksista puhuttaessa, kukaan ei halua julkisesti tulla esiin kaapista. Köyhyyden ja vähäosaisuuden tunnustaminen koetaan häpeälliseksi. Köyhyys salataan ja pidetään piilossa. Kynnys osallistua mielenilmaisuun on yksinkertaisesti liian korkea, vaikka nimenomaan tässäkin asiassa olisi paras nostaa kissa pöydälle: Valtion myöntämät tuet ovat liian pienet, eikä niillä ei elä. Lisäksi julkiset hyvinvointipalvelut on turvattava kaikille.
Jotta hallitus ja eduskunta ottaisivat köyhyyden todesta, meidän terveiden ja hyvinvoivien tulisikin olla heikompien puolella. Voisimme osallistua mielenilmauksiin ja puhua köyhien ja vähäosaisten puolesta. Syyksi riittää se, että olemme sivistysvaltion asukkaita, jotka kannattaa tasavertaisia ihmisoikeuksia. Ainakaan minun arvoa ei alenna olla heikompien puolella. Koen asian jopa velvollisuudeksi.
Osallistuminen on vahva kannanotto. Oikeudenmukaisuuden puolesta pitäisi marssia vähän usemminkin. Sanat ovat tekoja ja teot ovat kannanottoja.
Nyt henkinen köyhyys ja lyhytnäköisyys tuntuu menevän konkreettisen köyhyyden edelle. Toisen hyvinvointi ei ole toiselta pois, vaan kaikkien ihmisten hyvinvointi on tässä yhteiskunnassa kaikkien etu.
Kiitos Heikki Hurstille ja hänen työntekijöilleen, jotka jakoivat eduskuntatalolla ruokaa sinnikkäästi räntäsateesta huolimatta. Pussista löytyi makkaraa, lihapullia, leipää, jogurttia ja kahvia.
” Jos annat apua jollekin, älä muistele sitä. Jos sinua autetaan, muista se ikuisesti”.
YK:N IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLINEN JULISTUS
25. artikla
1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta.
2. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.