keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Edenin Puutarha täytti 3 vuotta

Ekokauppa Edenin Puutarha juhli tänään railakkaasti synttäreitään. Paikalla oli dj, livemusiikkia ja luomutarjoilua. Kaupan motto on "Tämä on meidän maapallo, olemme maalaisia. Ulkomaalaiset tulevat ulkopuolelta". Juhlimassa oli (tietysti!) myös johtavia ufotutkijoita, hekin ihan - perimaalaisia. Kuten kiinalaiset ja afrikkalaisetkin!


Senegalilainen rumpuryhmä oli vetonaula.

Ekopuodin emäntä Merja, jonka kaikki tuntee Uudenmaankatu 33.

Siunattua Hare Krishna -ruokaa.


Workshopissa sai vääntää rautalangasta.

Orgoniiitit luovat uutta elämän voimaa muuntaen epätasapainoiset ja kaaottiset energiakentät.

Sekalainen seurakunta koolla. Vuorovaikutus on parhaimmillaan
kaikenlaisten, ikäisten, kokoisten ja väristen kanssa.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Helsingin yön yllätyksiä

Kuvassa Eteläsuomalainen osuuskunta viettää vuotuista perinnejuhlaa ja pitää puhetta Aleksis Kivelle sunnuntain vastaisena yöllä klo 00.15. Menossa on 55. kerta. Osuuskunnan muu väki seisoo toisella puolella patsasta. Ohikulkijoilla riittää hämmästeltävää.


Eteläsuomalainen osakunta (ESO) on poikkitieteellinen opiskelijayhteisö, joka kerää Helsingin yliopiston ja muiden yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoita monipuolisen toiminnan pariin.

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Volvo-Markkanen ei rakastanut rahaa

Raha ei ole koskaan merkinnyt mitään Suomen kuuluisimmalle pankkiryöstäjälle. Ryöstösaaliita ei edes laskettu, mitä nyt joskus punnittiin kiloissa, naurahtaa hyväntuulisesti Matti Markkanen.

"En ole osannut pelätä mitään"

Matti "Volvo" Markkanen istuu täysin rauhallisena edessäni. Hän ei vilkuile olkansa yli, ei kavahda liikettä ovella. Olemus on kaikkea muuta kuin useita aseellisia pankkiryöstöjä tehneen entisen taparikollisen.
- Olen sota-ajan lapsi, joka väisteli pommeja ja seurasi läheltä maataistelukoneita. Näin ruumisjunia ja täydellistä raakuutta, johon suomalaisetkin kykenee. Isän moraaliopetukset olivat alamittaiset, kun hän halusi minusta akateemista: Lue nyt ainakin upseeriksi, koska jos joudut sotavangiksi, saat ainakin valkoiset lakanat, Markkanen, 72, muistelee.
Markkanen ei kiinnostunut armeijan hommista, vaan maailma veti puoleensa mikkeliläispoikaa. Kielitaitoinen nuorukainen liftaili ja kulki junalla pitkin Eurooppaa ja tutustui paikallisiin tapoihin, kieliin ja kulttuureihin. Vaihto-oppilasvuosi Amerikassa oli myös mieliinpainuva. Perheen isäntä oli sotahullu ja he viettivät kaiken aikaa ampumaradoilla.
- Sitä aseen laulua olen elämäni aikana kuullut. En ole ikinä osannut pelätä mitään, ehkä siksi minusta tulikin pankkiryöstäjä.

Que Sera, Sera

Vaikka Markkanen on lusinut vankiloissa parikymmentä vuotta, hän ei ole tuntenut epätoivoa, eikä katumusta. Yksikään viranomainen ei ole saanut häntä alistetuksi, sen ehkä todistaa myös legendaariset vankilapaot.
- Se mikä tapahtuu, se tapahtuu. Olen elänyt poikkeuksellisen elämän, johon ei ole mahtunut auktoriteetteja. Uskonnosta puhuttaessa, en ole koskaan hurahtanut, päinvastoin olenkin aina sanonut, että tein jo nuorena sopimuksen Thanatoksen kanssa.
Thanatos oli kreikkalainen kuoleman jumala, joka oli kykenemätön tuntemaan sääliä ja vihaavan jopa kuolemattomia jumalia. Markkanen ei tunnusta olevansa narsistinen persoona, vaan vakuuttaa myötätunnon nimeen. Maailman murheita olallaan kantava mies seuraa yhteiskunnan tilaa tarkasti ja on huolissaan monista globaaleista asioista.
- Etenkin lasten asema on vaikea. Lapset ovat aina ensin pulassa ja kärsivät vanhempien välinpitämättömyydestä. Venäjän katulapsitilanne on paheneva ja on selvää seurausta koko maan rappautuneesta tilasta.

Nautiskelija ja älykkö

Markkanen ei pidä melua itsestään. Vaatimaton mies vastailee avoimesti kysymyksiin ja muistelee mennyttä elämää. Vaikka hurjat tarinat kertovat terrosristijärjestöistä, KGB:stä, vaarallisista ryöstötilanteista, salakuljetuksista ja paoista, mies ei sorru rehvastelemaan. Välillä hän silmin nähden herkistyy, toisinaan silmät lyövät tulta.
- En ole ryöstänyt pankkeja rahan takia, sillä se ei ole koskaan merkinnyt minulle välineenä mitään. Parisen vanhaa milliä on tullut saaliina, jotka on käytetty makeaan elämään. Jos teki mieli oopperaan, saatoin lentää Milanoon kuuntelemaan Pavarottia.
Markkanen oli herrasmiesryöstäjä, jota pankkineidit muistivat tunteellisilla kirjeillä vankiloihin. Naisia on riittänyt ja suhteita maailmanlaajuisesti. Nuoruuden rakkaus Isabel, vilahtelee vielä puheissa. Avoautolla ja automaattipistoolilla varustettu ranskatar kuoli rikollisjärjestön välien selvittelyssä. Suhde ehti kestää puoli vuotta.
- Nykypäivänä asun yksin Helsingissä ja vietän leppoisaa elämää. Lapseni ovat minulle tärkeintä elämässä. Vuoden sisällä olisi tarkoitus opetella uusi kieli, klassinen arabia. Jos nyt saisin valita uudelleen elämäni suunnan, olisin luultavasti luonnontieteilijä. Olen edesmenneen tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotien suuri ihailija, paljastaa lopuksi kielellisesti ja matemaattisesti älykäs Matti Markkanen.


Loppusanat

Olen viettänyt hienon päivän Suomen rikoshistorian tunnetuimpiin hahmoihin kuuluvan henkilön kanssa. Päivä oli ikimuistoinen. Sain ohjeita niin elämään kuin pankkiryöstöönkin: Kun on tarpeeksi määrätietoinen, voi tehdä mitä vaan, neuvoi ronskilla huumorilla varustettu Matti "Volvo" Markkanen.


lauantai 3. huhtikuuta 2010

Pääsiäistulilla

Seurasaaresta tavoitettu citytrulli ei tulta pelkää, eikä noitavainoja. Tahtoakka lupaa tehdä taikojaan entiseen malliin, lisäksi lentää ensitilassa luudallaan ulos oravanpyörästä. Tällaisia päättäväisiä naisia toivoisi näkevän useamminkin arkielämässä tien raivaajina ja suunnannäyttäjinä.

Pienempi narrikokko ja suuri pääsiäiskokko syttyivät lankalauantain sateisessa ilmassa. Vanhan kansan mukaan kokkoja poltettiin, sillä tulen ja savun uskottiin pitävän pahat henget loitolla. Paikalle oli saapunut muutamia satoja säätä uhmaten. Tänä pääsiäisenä oli sadetakeille ja kumppareille käyttöä.