Kurpitsalyhty on tärkein Halloweenin symboli.
Halloween näkyi jo eilen Hesassa, kun kaiken sorttisia haamuja, velhoja ja vampyyreita viiletti tukka putkella kaupungilla. Juhlan kaupallisuus ärsyttää monia, mutta toisaalta siihen lähdetään sankoin joukoin mukaan. Keskellä pimeää saadaan syy juhlia. Onhan tässä koko vuosi synkistelty taantumasta, jauhettu samaa lamaa.
Pyhäinpäivää vietetään vainajien muistolle. Suhde kuolemaan ja kuolleisiin on edelleen haudan vakava asia. Tabu. Tänä päivänä on monen kohdalla on edelleen tanssi kielletty ja naurukin.
Onko tämä elämä lopulta niin vakavaa. Voisiko vainajia muistella ilolla?
Sytyttän kynttilän illalla kuolleiden läheisteni muistolla. Olen menettänyt isovanhempani ja muutaman erittäin tärkeän ihmisen sekä pitkäaikaisen lemmikkikissani. Kuolema on aina menetys ja muutos. Kuolema on myös lainalaisuus, sillä ilman elämää ei ole kuolemaa ja päinvastoin. Kiertokulku, joka tulee hyväksyä.
Pitäisikin keskittyä kuoleman sijasta elämään. Olla paikalla tässä ja nyt. Ei murehtia mennyttä tai tulevaa. Tässä ja nyt.
Hyvää Pyhäinpäivää!
