Seurasaaren lintulapsia

Ämmät suolle ja kompostiin!

Ruoka ja ravinto puhuttaa. Riisin hinta nousi maailmalla uuteen ennätykseen. Suomessakin peruselintarvikkeet, kuten maito, leipä ja liha alkavat olla huippuhinnoissaan. Perustellaan korotuspaineilla. Energia ja työvoimakustannukset ovat tänä päivänä niin korkeita, että ruoan hintaa voidaan nostaa samanaikaisesti jopa kahdellakymmenellä prosentilla.

Miljardi ihmistä elää maailmassa köyhyysrajalla. Köyhyys on suhteellinen käsite. Suomessa köyhyysraja on n. 1300 kuukaudessa. Köyhyysraja tarkoittaa kansalaisen tulotasoa, jonka alapuolella ihmisen katsotaan oleva köyhä. Tälläisella henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi.

Riittääkö kaikille suomalaisille sapuskaa? Syödäänkö meillä velaksi, enemmän kuin tienataan? Markettien hyllyt notkuvat mitä erikoisimpia etelän ja idän eineitä. Etiketit on tavalliselle ihmiselle hepreaa, vain hinta kertoo, että tässä on varmaan kyse jostain ”fiininmästä”. Koriin vaan. Ruoalla on kiva brassailla viikonlopun jälkeen, mitä spessua tuli syötyä, juomathan on jo jokainen kuullut.

Turhaa kitinää ruoasta, sillä tosiasiassa monella on varaa ostaa ruokaa, jopa poisheitettäväksi asti. Suomalaisille kaatopaikoille kipataan vuosittain tonneittain syöntikelpoista ruokaa. Kun britit heittävät kolmanneksen kaikesta ostamastaan ruuasta suoraan roskiin, suomalaisten lukuja voi vaan varovasti arvailla.

Entä mitä tapahtuu kauppojen ylijäämäruoille ja eineksille? Kun parasta ennen päivämäärä ylittyy, laki kieltää myynnin. Suurtalouskeittiöiden ja laitoksien ruoat eivät ole enää pitkiin aikoihin päätyneet sikaloihin, kiitos direktiivien. Ruoka matkaa siis kaatopaikalle!

Ruoka, joka päätyy lautaselta tai jääkaapista jäteastiaan, on luonnonvarojen ja rahan tuhlausta.

Jokaiselta suomalaiselta kertyy vuosittain 350 kg jätettä, josta noin kolmannes on eloperäistä jätettä. Biojätettä ovat juuri ruoantähteet, perunoiden ja hedelmien kuoret ja suodatinpussit. Oikein kompostoituna ruoantähteistä saadaan hyvää multaa, tai uusimpana bioetanolia! Tulevaisuudessa monet autot kulkevat uusiutuvilla energialla.

Jätehuolto ja kompostointi on ilmaista. Kerrostaloissa taloyhtiöt huolehtivat yleensä jätemaksuista, joka sisältyy yhtiövastikkeeseen tai vuokraan (n. 30 euroa vuodessa).

Suomessa kompostoidaan nykyisin kotitalouksista kerättyä biojätettä suurissa kompostointilaitoksissa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniasten biojätteet päätyvät Ämmässuon kaatopaikalle. Kompostointilaitoksen kapasiteetti on 49 000 tonnia biojätettä vuodessa, josta syntyy valmista kompostimultaa 30 000 kuutiota. Biojätteen matka takaisin luontoon on monimutkainen, mutta kannattava prosessi. Sekajätteeseen päätyvät muoviin pakatut ruantähteet ja ruoat mätänevät ja tuottavat runsaasti kasvihuonepäästöjä.

Maailman ruokakriisi ei vielä kosketa suomalaisia. Ruokaa on ja paljon. Paljon, paljon yli nälän ja tarjonnan. Kysymys kuulukin, että kenellä?

Lakan poiminta alkaa pian

Helluntaiheilalle

Sano sano todella

rakastatko minua

Sulavalla palavalla sydämellä

rakastan minä sinua

(Tuntematon)


Kevät on kasvun aikaa